Happea haukkaamassa Ummehtunut poliittinen vaihtoehdottomuus pakottaa etsimään uusia toimintatapoja ja ideoita.

Kaivoslakimme on uudistettava pikaisesti

  • Ajantasaiset tiedot kaivosvaltauksista yms. löytyvät Tukesin palvelusta.
    Ajantasaiset tiedot kaivosvaltauksista yms. löytyvät Tukesin palvelusta.

Suomen kaivoslaki antaa ensimmäiselle valtaajalle oikeuden aloittaa malminetsintä missä tahansa, pois lukien ainoastaan kotipihat, hautausmaat ja puolustusvoimien alueet. Luonnonsuojelualueita ei laki suojaa. Luvan saaja saa toimia valtauksellaan kuten haluaa, maanomistajilla ei ole siihen sanomista. Muualla maailmassa yleinen käytäntö on, että valtio omistaa mineraalivarat ja antaa korvausta vastaan teollisuudelle käyttöoikeuden.

Suomen pinta-alasta seitsemäsosa on varattu kaivosyhtiöille. Niitä koskevat vaatimukset ovat vähäisä. Saastuttaja velvoitetaan huolehtimaan puhdistuksesta ja maksamaan se, mutta yhtiöt eivät juuri piittaa, mitä jälkeensä jättävät. Kansalaisille on jäänyt tuhoutunut luonto ja miljoonalaskut.

Alan liikevaihto oli yli 2 mrd. euroa. V. 2011-2014 yhtiöt myivät mineraaleja yli 3,8 mrd. euron arvosta, mutta maksoivat veroja Suomeen vain 92 milj. euroa. V. 2016 Suomen valtio menetti kaivosyhtiöiden verosuunnittelun takia 49 milj.

Ulkoasiainvaliokunta on ehdottanut kaivoslakien tiukentamista jo tällä vaalikaudella EU:n ja Kanadan väliseen vapaakauppasopimuksen CETAn johdosta, jonka eduskunta hyväksyi toukokuussa. Sopimukseen sisältyy ns. investointisuoja, joka antaa yrityksille mahdollisuuden haastaa valtio oikeuteen, jos ne katsovat, että valtio toimii niiden etuja vastaan.

Vain kaksi metallikaivosyhtiötä on suomalaisia, useimmat ovat kanadalaisia. Jos ne eivät pidä maamme ympäristömääräyksistä, voisi tulla pitkiä ja kalliita oikeudenkäyntejä ja miljoonakorvaukset Suomen maksettaviksi.

Maakuntauudistukseen liittyy hallituksen esitys aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten lakkauttamisesta. Tilalle tulisi Valtion lupa- ja valvontaviraston (LUOVA), jossa samat virkamiehet sekä myöntäisivät ympäristölupia että valvoisivat määräyksien noudattamista. Viranomaisten oikeus valittaa hallinto-oikeuteen esim. ympäristöluvista poistuisi. Näin viranomaiset eivät voisi enää valvoa yleistä etua. Tätä hoitavat nyt aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Ympäristön edun valvonta jäisi jatkossa kuntien, järjestöjen ja yksityisten vastuulle.

Hallitus antoi 5.12. esityksen kaivoslain muuttamisesta. Sen mukaan etuoikeus kaivoslupaan voisi syntyä, vaikka hakemuksessa ei olisi ympäristöselvityksiä eikä Natura 2000 -arvioita. Nämä voitaisiin toimittaa myöhemmin. Toisin sanoen lakia ollaan edelleen heikentämässä Suomen luonnon ja sen keskellä asuvien ihmisten kannalta. Ulkomaiset suuryhtiöt puolestaan iloitsevat tällaisesta. Erilaisilla lakimuutoksilla ollaan tekemässä kaivosyhtiöille oikein valtaväylä luonnonvarojamme hyväksikäyttöön.

Kaivoslakimme vaativat pikaista muutosta, mutta eivät hallituksen esittämällä tavalla. Mineraalivaramme ovat kansallista omaisuuttamme, ja sellaisena ne tulee pitää kansallistamalla ne.

Kaivosyhtiöille tarvitaan erillinen verotus ja mikäli maakuntiin siirrytään, on niihin luotava voimakkaat ympäristövalvonnan elimet, joilla on riittävät, nykyisten ELY-keskusten resursseja paremmat mahdollisuudet hoitaa valvonta itsenäisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tiina, hyvä kirjoitus. Kiitos, että pidät tärkeää asiaa esillä ts. LUOVA-viraston tulevaa roolia. Ks. aihetta liipaten alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266875-pr...

Käyttäjän TiinaMariaSandberg kuva
Tiina Sandberg

Olin aikoinaan YKL:n valtuustossa. Itse asiassa juuri silloin kun Talvivaaran valvonnasta nousi kohu. Siitä lähtien juuri ympäristövalvonta kaivostoiminnassa ja tietenkin muutenkin yritystoiminnan kyseessä ollessa, on ollut tarkkailussa.
Valitettavasti Suomen uudistusten linja on ollut jatkuvasti "joustavampi" valvonta, mikä on tarkoittanut ehtojen muuttamista jatkuvasti yritysmyönteisemmiksi.

Mielestäni tärkeintä tulisi aina olla ympäristölähtökohdista lähtevä ja riittävän laaja vaikutusten arviointi ja seuranta yhdistettynä tuntuviin sanktioihin. Kaikissa muissa tapauksissa kasvaa riski tahalliseen ympäristön pilaamiseen esimerkiksi liikevoittojen kasvattamiseksi. Jos sen vielä tekee juuri ennen konkurssia, niin kustannukset kaatuvat aina yhteiskunnan niskaan.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Seuratkaa tarkkaan ministeri Lintilän toimia ja lausuntoja! Kaivoskuviot koskevat kepua laajemminkin, mutta ei puolueella mitään ympäristörikosten monopolien suosintaa ole.
Pohjoisessa vasemmistopuolueet toimivat usein uskollisena käsikassarana ja kokoomus nyt on aina ymmärtänyt "bisneksen" päälle. Vihreät on asiassa jälleen kovin myöhään herännyt (vrt. Talvivaara).

Käyttäjän TiinaMariaSandberg kuva
Tiina Sandberg

Pääministeripuolue on tietenkin aina se, jolta yritykset pyrkivät saamaan lievennyksiä velvoitteisiinsa. Kuitenkin kepun linja on ollut aivan luvattoman löperöä. Vaikka työpaikkoja tarvitaan ja piristystä muutenkin haja-asutusalueiden elikeinoelämään, niin pilattu ympäristö on sellaisesta aivan liian kallis hinta jo sinällään, puhumattakaan siitä miten helposti koko sotkun kustannukset kaatuvat veronmaksajien harteille.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Vaikka työpaikkoja tarvitaan ja piristystä muutenkin haja-asutusalueiden elikeinoelämään"

Onko koskaan laskettu paljonko kunnat ovat sijoittaneet lyhytikäisten kaivosten työntekijöiden tarvitsemiin palveluihin, päiväkoteihin, kouluihin, terveydenhoitoon ja muuhun infraan jotka jäävät tarpeettomiksi kaivosten lopetettua toimintansa?

Käyttäjän TiinaMariaSandberg kuva
Tiina Sandberg

Erittäin paljon. Tämä perustelu ontuukin pahasti, eikä sitä tulisi käyttää kun puhutaan näistä kaivoshankkeista, joissa nykyisellä menettelyllä kustannukset lähes aina koituvat etuja suuremmiksi, vaikka esimerkiksi pilaantunutta ympäristöä ei täysimääräisesti huomioitaisikaan.

Toimituksen poiminnat