Happea haukkaamassa Ummehtunut poliittinen vaihtoehdottomuus pakottaa etsimään uusia toimintatapoja ja ideoita.

Helsinkiläiset voisivat katsoa peiliin

  • siivotaan nurkat ja tomutetaan käsitykset.
    siivotaan nurkat ja tomutetaan käsitykset.

On käsittämätöntä, miten Helsinki yrittää kaupunginjohtajansa Jussi Pajusen johdolla sitkeästi ottaa hallintaansa naapurikaupunkinsa täysin riippumatta siitä, mitä näiden asukkaat ovat asiasta mieltä. Metropolihallinto olisi kohtalokasta sekä kuntapalveluiden käyttäjille että asukkaiden demokraattisille vaikutusmahdollisuuksille.


Olen helsinkiläinen, mutta ehdolla Uudellamaalla ja työni puolesta tutustunut maakunnan tilanteeseen tavallista helsinkiläispoliitikkoa paremmin. Valitettavan monet heistä eivät seuraa ollenkaan alueen muiden kaupunkien ja kuntien toimintaa, eivätkä ole kiinnostuneita miettimään esimerkiksi kaavoitus- ja liikennepolitiikan vaikutuksia muihin kaupunkeihin. Toki tämä on yleistä kaikkien kunnallispoliitikkojen keskuudessa kaikkialla muuallakin.

On selvä, että Helsinki on kaupungeista suurin, mutta tulevaisuuden kehitys vaatii, että tätä tilannetta tasapainotetaan kasvattamalla suhteellisesti enemmän lähikaupunkien merkitystä. Helsingin  vuoteen 2050 katsovassa yleiskaavassa on asetettu väestönkasvutavoite, jonka toteutuessa Helsinkiin muuttaisi yli neljännesmiljoona uutta asukasta. Tämä olisi vain omiaan lisäämään Helsinkipainotteista aluepolitiikkaa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi se johtaisi Helsingin hienojen viheralueiden ja rantojen rakentamiseen, mitä vastustan.

Pysäytetään siis lopullisesti koko Metropoli-hanke, jätetään riitely vaikutusvallasta ja keskitytään rakentamaan sellainen seudullinen yhteistyömalli, joka mahdollistaa muidenkin kuin Helsingin kehittämisen, turvaa lähipalvelut ja kasvattaa asukkaiden roolia alueellisessa päätöksenteossa koko Pääkaupunkiseudulla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat