Happea haukkaamassa Ummehtunut poliittinen vaihtoehdottomuus pakottaa etsimään uusia toimintatapoja ja ideoita.

Poliitikoilla paha sopimussokeus

Talin golfkentästä saa halutessaan suurta draamaa. Sen käyttö nousee yhä uudelleen esiin milloin miltäkin kantilta. Uusin avaus alueen käyttöön oli Sami Muttilaisen valtuustoaloite alueen osittaisesta rakentamisesta, joka läpäisi kaupunkisuunnittelulautakunnan keltaisilla valoilla ja saapui sitten heti meille liikuntalautakuntaan.

Itse en ole koskaan ollut vaatimassa Talin kenttään asumiskäyttöön. Sen maanvuokran määräytymisperusteita olen kyllä pitänyt ja pidän edelleen aivan liian alhaisena verrattuna yleiseen tasoon ja liikuntatoimi myös käyttää alueeseen huomattavan suuren summan rahaa vuosittain. Alueelle on sijoitettu paljon tilaa vievä golfrata, mutta toisaalta se palvelee länsihelsinkiläisiä viher- ja virkistysalueena, enkä siksi halua rakentaa sitä täyteen. 

Liikuntalautakunnan keskustelussa rajattiin aivan oikein, ettei lautakunnan suoranaisesti tule lähteä linjaamaan kaupungin asuntopolitiikkaa. Liikuntalautakunnan tehtävänä on varmistaa helsinkiläisten mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan kotikaupungissaan.

Se, mikä minua kummastutti, oli lautakunnan pyrkimys pyöriä maanvuokrasopimuksen ympärillä. Lausunnossa toki kuvailtiin myös alueen laajaa virkistyskäyttöä, joka kiistatta koostuu paljon muustakin kuin golf-klubista. Lopulta keskustelu pyöri pelkän maanvuokrasopimuksen ympärillä. 

Vihreiden liikuntalautakunnan jäsen Joonas Lyytinen ehdotti muutosta alkuperäiseen esitykseen. Kannatin sitä parempana suhteessa alkuperäiseen esitykseen, mutta se keskittyi edelleen liikaa mustavalkoiseen ajatukseen siitä, että vaihtohtoina ovat nykyisen sopimuksen jatkaminen tai sen purkaminen. Nykyisen sopimuksen jatkamisen ja purkamisen väliin mahtuu kuitenkin loputon määrä vaihtoehtoja.

Politiikan tekemisen tulee keskittyä siihen, mitä todella halutaan tehdä, sen sijaan että pidetään kouristuksenomaisesti kiinni sopimuksista. Järjestyksen pitäisi olla se, että poliitikot miettivät mitä he todella haluavat saavuttaa ja sen jälkeen katsotaan miten se nykyisten sopimusten puitteissa on mahdollista. Jos tiellä on esteitä, lähdetään sitten ratkomaan niitä. Ei ole kestävää, eikä oikeasti vastuullista politiikan tekoa antaa sitoa kätensä. 

Minusta kaupunki voi aivan hyvin kutsua Talin golf-klubin ja paikalliset asukkaat yhteiseen pöytään keskustelemaan alueen tulevasta käytöstä. Kaikilla osapuolilla on varmasti paljon sanottavaa, sellaista, joka mahtuu nykyisen sopimuksen muotoilun ja sopimuksen purkamisen väliin.

Muttilaisen aloitteessa on vielä paljon pohdittavaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän TiinaMariaSandberg kuva
Tiina Sandberg

Lausunto kokonaisuudessaan löytyy alkuperäisessä asussaan täältä kohdasta liikuntalaitososasto: http://www.hel.fi/hki/liv/fi/P__t_ksenteko/P__t_sa...

Ja Lyytisen hyväksytty muutosesitys puolestaan täältä: http://lyytinen.fi/

Toimituksen poiminnat